5. Viides osa Nautittuani aamiaisen päätin lähteä tapaamaan Silviaa. Löysin helposti talon, jossa oletin hänen perheensä asuvan. Ohi kulkiessani olin usein miettinyt, kukahan siinäkin talossa oikein asui, mutta nyt minä sen tiesin. Monien talojen pihoille saattoi kurkistella avoimista porteista, eikä kaikissa ollut portteja laisinkaan, mutta tämän talon portti oli aina kiinni. Se oli niin korkea, ettei sen ylitse voinut nähdä. Ymmärsin hyvin, että talon omistaja tahtoi pitää porttinsa suljettuna, sillä tavallaan se oli julkisivun jatke, yhtä kaunis ja koristeellinen. Nyt ensimmäistä kertaa minulla oli tekosyy kulkea tuosta portista ja mennä koputtamaan talon ovea. Oven avasi nainen, jonka heti tunnistin lehtiartikkelin […]
Vessa
Pomo oli käskenyt kantaa kaikki avokonttorin kalusteet kuorma-autonlavalle joka veisi ne kaiketikin kaatopaikalle. Abshiria harmitti tuollainen haaskaus. Ihan hyviä kalusteita ne olivat. Joissakin kaapeissa ja laatikoissa oli vielä tavarat sisällä, mappeja, esitteitä, kaavakkeita ja toimistokoneiden käyttöohjeita. Ylimpiä hyllyjä peitti paksu pölykerros. Joissakin kaapeissa oli vielä entisten työntekijöiden vaatteita, sisäkenkiä, sateenvarjoja ja kaikkea muuta tarpeetonta. Sillä välin kun odotteli auton paluuta hakemaan seuraavaa kuormaa, Abshir tutki joutessaan työpöytien laatikkoja. Hän oli aina ollut utelias. Muuttokalusteista saattoi sitä paitsi joskus löytää jotain käyttökelpoistakin. Erään työpöydän alimmassa laatikossa hänen huomionsa kiinnittyi nahkakantiseen muistikirjaan. Sen kannet olivat käytössä kuluneet ja kun Abshir avasi kirjan, […]